Toinen ViestiStipendin saajista, Sini Tuohimaa, kertoo Viestin blogissa oppeja pro gradu -tutkielmastaan ”Kehystäminen johtamis- ja kriisiviestinnässä: Suomen hallitus ja koronakriisi keväällä 2020”. Blogisarjan ensimmäisessä osassa kuullaan, miten Suomen hallitus onnistui kriisiviestinnässä ja mitä kehystäminen on. Blogisarjan toisessa osassa saadaan taas vinkkejä, miten kehystämistä voi hyödyntää omassa työssä.

Viestintä blogi vieraskynä

Mitä Suomen hallituksen koronaviestinnästä voidaan oppia? Missä kriisi- ja johtamisviestinnässä onnistuttiin ja missä taas mentiin metsään? Miten sinä voit onnistua yhteisen ymmärryksen rakentamisessa ja käyttäytymisen muokkaamisessa kriisi- ja johtamistilanteessa?

Koronaviestinnästä on ehkä puhuttu jo enemmän kuin tarpeeksi. On kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan, missä onnistuimme ja miten, sillä maailmanlaajuiset pandemiat ja muut ääriolosuhteet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ne tulevat myös vaikuttamaan niin yksilöiden kuin yritysten toimintaan hankalasti ennustettavin tavoin.

Vaikka erilaiset kriisit ovat tulleet ajan saatossa jo monille yrityksille tutuksi, eivät ne tai niiden tuomat muutokset ole kuitenkaan helppoja tilanteita. Kriisistä kunnialla selviäminen vaatii viestinnän ammattitaitoa.

Miten Suomen hallitus onnistui?

Analysoin gradussani Suomen hallituksen alkukevään 2020 kriisi- ja johtamisviestintää, jota pidettiin silloin onnistuneena – eikä vain suomalaisten näkökulmasta, vaan myös kansainvälisesti.

Ensimmäisen kahden koronakriisin täyteisen kuukauden aikana hallitus onnistui muutosviestinnällään vaikuttamaan kansalaisten käyttäytymiseen ja asenteisiin. Hallitus onnistui rakentamaan itsestään kuvaa luotettavina, uskottavina johtajina, jotka ovat kriisin suhteen niskan päällä ja joiden toimintaan pystyi luottamaan.

Koronakriisin ensimmäisten kuukausien aikana kansalaisten luottamus hallitukseen nousi ennätyslukemiinja hallitus näyttäytyi kriisin edessä vahvana ja yksimielisenä , kansan etua ajavana toimijana. Miten Suomen hallitus tässä onnistui?

Oma vastaukseni on kehystäminen.

viestinnän kehystäminen

Se, millaisella tavalla näkemämme ja kuulemamme on kehystetty, vaikuttaa siihen, miten sen tulkitsemme.

Mitä on kehystäminen?

Kehystäminen on sosiaalisen todellisuuden rakentamista vuorovaikutuksessa. Se on sitä, miten asioista puhutaan, mitä ilmaisuja käytetään ja millaisia mielikuvia pyritään luomaan. Taulujen kehykset havainnollistavat hyvin myös kehystämistä viestinnän työkaluna. Se, millaisilla ilmauksilla (kehyksillä) kuvaat tiettyjä ilmiöitä tai tapahtumia, vaikuttavat siihen, millaisia mielikuvia kyseisestä asiasta syntyy.

Johtamisviestinnän tutkijan Gail Fairhurstin mukaan kehystäminen on strategista ja tavoitteellista viestintää, jossa pyritään aktiivisesti luomaan tiettyä mielikuvaa ilmiöstä tai tapahtumasta.

Kehystämistä ohjaavat 1) oma maailmankuva, 2) kulttuuriset normit ja 3) työn asettamat vaatimukset omalle vuorovaikutukselle.

Esimerkiksi Sanna Marinin kehystämistä on voinut ohjata 1) Marinin henkilökohtaiset arvot ja sosiaalidemokraattinen näkemys yhteiskuntapolitiikkaan, 2) suomalaiset arvot ja poliittiset toimintaperiaatteet sekä 3) työnkuvan asettama vaatimus toimia Suomen kansan johtajana ja ohjaajana kriisissä. Lisäksi kehystämiseen kuuluvia osa-alueita ovat eettisyys, taidokkuus, retoriset keinot ja uskottavuusvaikutelman luominen.

Kehystämällä rakennetaan yhteistä ymmärrystä

Kriisiviestinnässä yhteisen ymmärryksen rakentaminen esim. työyhteisössä tai Suomen kansalaisten keskuudessa on olennaista. Kehystäminen taas on mainio keino luoda yhteistä ymmärrystä. Yhteistä ymmärrystä luomalla voidaan mahdollistaa kollektiivinen toiminta yhteisten tavoitteiden eteen, kuten esimerkiksi 5 miljoonan ihmisen nopea käytöksen muutos globaalissa kriisissä.

Kriisin tuomien muutosten ymmärtäminen samalla tavalla läpi yhteisön on harvoin itsestäänselvyys ja yhteisen merkityksen rakentaminen vaatii muutoksen johtajalta taidokasta viestintää. Osaava ja taidokas kehystäminen, jolla onnistutaan haluttujen mielikuvien muodostamisessa, onkin viestinnällisen osaamisen taidonnäyte.

Miten Suomen hallitus kehysti koronaviestinnässä keväällä 2020?

Analysoin maisterintutkielmassani sitä, miten Suomen hallitus kehysti johtamis- ja kriisiviestinnässään koronakriisiä ja omaa johtajuuttaan. Keväällä 2020 kansalaiset oli saatava omaksumaan uudet arvot elämäänsä nopeasti ja toimimaan niiden mukaan.

Koronakriisille oli havaittavissa viisi kehystä, joilla hallitus pyrki rakentamaan tiettyjä merkityksiä koronakriisille ja korosti erilaisia kriisinhallintatoimia.

Hallituksen viestinnässä koronakriisi kehystettiin ensin potentiaalisena uhkakuvana, josta se lähti konkretisoitumaan akuutiksi kriisitilaksi, pitkittyen pikkuhiljaa uudeksi normaaliksi ja lopulta vaatien myös tulevaisuuden vaikutusten huomiointia akuuttien kriisinhallintatoimien rinnalle. Hallituksen kriisille rakentamat kehykset vaihtuivat nopeasti kriisin ajallisen etenemisen myötä. Uusilla kehyksillä pyrittiin aina kumoamaan edellisiä kehyksiä ja niillä rakennettuja mielikuvia.

Johtajuuttaan kehystäessä hallitus rakensi kuudella kehyksellä kuvaa siitä, millaisena se halusi yleisön näkevän ministerien kesken jaetun johtajuuden. Hallituksen johtajuudelleen tarjoamat kehykset muodostivat hallituksesta kuvaa asiantuntijatietoon luottavina, yhteistyötä tekevinä ja siihen kannustavina, kärsimyksen tuntevina, laillisuuteen ja tehtäviinsä sitoutuvina ja suunnitelmallisesti, mutta nopeasti toimivina, suomalaisten arvojen suojelijoina. Johtajuuden kehykset, toisin kuin koronakriisille tarjotut kehykset, olivat päällekkäisiä eivätkä sulkeneet toisiaan pois.

Asenteiden, arvojen ja toiminnan muutoksen varmistamisessa hallitus turvautui kehystämiseen.

viestintä kehystäminen

Koronakriisi ja hallituksen johtajuus voivat saada useita merkityksiä valitusta kehyksestä riippuen.

Oliko kehystäminen uskottavaa?

Niin kuin kaikessa viestinnässä, niin myös kriisiviestinnässä ja kehystämisessä, uskottavuus on tärkeää.

Hallitus rakensi kehystämisensä uskottavuusvaikutelmaa erilaisin keinoin. He toimivat sanojensa mukaan, puhuivat itsestään monikossa ja osana kansaa, noudattivat yhteistä viestintälinjaa, kantoivat vastuuta linjauksistaan, korostivat viestinnässään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hyödynsivät ulkoisia auktoriteetteja oman uskottavuutensa vahvistamisessa.

Analyysini perusteella hallituksen kehystämisestä muodostui suhteellisen yhtenäinen ja uskottava vaikutelma. Koska kehystäminen oli uskottavaa, voidaan olettaa, että kansa näki kriisin ja johtajuuden hallituksen haluamalla tavalla.

Miten sinä voisit hyödyntää kehystämistä työssäsi? Lue Sinin vinkit blogisarjan toisesta postauksesta!

Sini TuohimaaVieraskynän kirjoittaja Sini Tuohimaa on näillä näppäimillä JYU:sta valmistuva viestinnän maisteri, jonka mielenkiinnonkohteita ovat erityisesti muutos- ja johtamisviestintä sekä narratiivinen vaikuttaminen. Hän haluaa olla mukana rakentamassa moniäänisempää ja ymmärtäväisempää yhteiskuntaa eettisen, osaavan viestinnän ja tarinankerronnan kautta. Hän vaikuttaa tällä hetkellä Oulun yliopistollisen sairaalan viestinnässä harjoittelijana – sielläkin muutosviestinnän kehystämisen parissa. Sini on myös Viesti ry:n jäsen ja toinen ViestiStipendin saajista keväällä 2021.

Lähteet:

Blogikirjoitus perustuu maisterintutkielmaani, jossa analysoin kehysanalyysin avulla Suomen hallituksen korona-ajan johtamis- ja kriisiviestinnässä esiintyviä kehyksiä ja niiden rakentumista sekä arvioin hallituksen kehystämisen uskottavuusvaikutelmaa. Aineistonani toimi hallituksen virallisesta kriisiviestinnästä 7 tiedotustilaisuutta, 2 tilannekatsausta ja 2 infotilaisuutta eli yhteensä 11 videotallennetta (noin 8 tuntia) aikaväliltä 27.2. – 1.4.2020. Tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston tietokannasta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202106233998

Fairhurst, G. T. 2011. The power of framing: Creating the language of leadership. Kalifornia: Jossey–Bass.