Sosiaalisen median trendit muodostuvat alustojen ja yhteiskunnan muutoksista, algoritmien suosituksista, ihmisten käyttäytymisestä sekä organisaatioviestinnän menestystarinoista. Ne kertovat kenties uusista, mutta ehdottomasti suosituista tavoista viestiä. Trendit muuttuvat yhä nopeammin, mikä haastaa viestijän työtä suunnitella ajankohtaista sisältöä kohderyhmiä kiinnostaville kanaville. 

Vuonna 2021 on nähty jo monenlaisia trendipiikkejä. On puhuttu muun muassa Trumpista ja somejättien roolista yhteiskunnassa, photoshopattu Bernie Sandersia kuusta elokuviin sekä seurattu pörssikaaosta. Kun tarkastelemme vuoden 2021 trendejä kokonaisuudessaan, emme voi kuitenkaan jäädä kiinni yksittäisiin trendipiikkeihin. On puhuttava laajemmista ilmiöistä ja siitä, mikä motivoi käyttämään somea, jotta voimme ymmärtää, miksi jotkut sisällöt nousevat ihmisten suosioon. Trendejä ymmärtämällä kenellä vain on mahdollisuus luoda kohderyhmään iskevää, sensaatiomaista sisältöä kanavalle kuin kanavalle.

Heikottaako ajatus pidemmän artikkelin lukemisesta? Lue tiivistelmä tästä katsauksesta blogistamme.

Miksi trendejä kannattaa seurata?

Ennen kuin sukellamme trendien syvään päätyyn on muistettava, ettei koskaan pitäisi tehdä mitään trendikästä ilman syvempää tarkoitusta. Keskiössä ei ole trendi, vaan idea, mikä lähtee kohderyhmän tuntemisesta ja brändistä.

Vaikka trendaavat ilmiöt ovat joskus lähtöisin yhdestä kanavasta, trendejä pystyy soveltamaan laajastikin, sillä trendit liikkuvat ketterästi kanavalta toiselle. Tämän vuoksi kaikkia listauksen ilmiöitä pystyy soveltamaan eri käyttötarkoituksiin. Parhaimmat ideat organisaatioviestintään syntyvät harvoin tyhjästä, vaan maailman ja yhteiskunnan ymmärtämisestä sekä somekäyttäytymisen, niin yksilöiden kuin organisaatioiden, seuraamisesta.

Jo vuodesta 2012 somemarkkinoinnin trendikatsauksia tehnyt Kurion luova johtaja Jari Lähdevuori kertoo trendien seuraamisen olevan tärkeää. Trendit ovat muuttuneet vuosien saatossa paljon: “Viimeisimmässä raportissamme näkyvät asiat, joista vielä pari vuotta takaperin ei ollut kuultukaan – puhumattakaan vuonna 2012.”

Lähdevuori tiivistää trendien säännöllisen seuraamisen mielekkyyden kahteen asiaan: “Ensinnäkin some kehittyy jatkuvasti. Alalla työskenteleväkin saa tehdä tosissaan töitä pysyäkseen kärryillä edes isoimmista muutoksista. Toisekseen somessa käytetty aika on kasvanut tasaisesti – erityisesti pandemian aikana. Olipa toimiala mikä hyvänsä, viestijän kannattaa miettiä, miten sosiaalinen media parhaiten palvelee kohderyhmien tavoittamisessa.

Ihan jo näistä syistä itse jaksan aiheesta innostua. Vuodesta toiseen.”

Miten suomalaiset käyttävät somea vuonna 2021?

Ennustaminen on tietysti aina vaikeaa, mutta 2020 loppuvuonna julkaistut somekäytön tilastot antavat meille pientä osviittaa siitä, miten suomalaiset käyttävät somea tänä vuonna.

Facebook pysyy vieläkin suomalaisten seuratuimpana yhteisöpalveluna. Poikkeuksen sääntöön tekevät kuitenkin 16–24 -vuotiaiden ikäryhmä, jotka seuraavat yhteisöpalveluista eniten Instagramia. (Tilastokeskus 2020.) Twitterin ja Linkedinin rinnalla kasvaa myös Jodel ja Tiktok, joista viimeisimmän käyttäjäkunta kasvaa huimaa vauhtia leviten niin vanhemman käyttäjäkunnan kuin organisaatioidenkin keskuuteen.

Aktiivisimmin somea käyttävät 25–34 -vuotiaat, joista 85% käyttää somea jopa päivittäin. Kaiken kaikkiaan 69% suomalaisista on seurannut jotain yhteisöpalvelua kolmen kuukauden aikana. (Tilastokeskus 2020.) Vaikka somea käytetään aktiivisesti Suomessa, ei kaikkia ikäryhmiä tai ikäryhmien edustajia voida tavoittaa sosiaalisessa mediassa.

Organisaatiot taas käyttävät kaikista eniten Facebookia, Linkediniä, Instagramia ja Youtubea. Vuonna 2021 organisaatiot aikovat lisätä viestintää Instagramissa, Youtubessa, TikTokissa sekä Linkedinissä. (Meltwater 2020.)

Mikä motivoi käyttämään somea?

Kiinnostavaa ei ole ainoastaan se, miten somea käytetään, vaan miksi sitä käytetään. Kun suunnitellaan someviestintää, on tärkeää pohtia, mikä kohderyhmää motivoi. Sisällön suunnittelun kannalta on toki myös tärkeää pohtia, miksi organisaatio käyttää somea ja mitkä tavoitteet sitä ohjaavat.

Erityisesti näin koronan aikaan monen yksilön motivaatiot voivat liittyä esimerkiksi eskapismiin tai vuorovaikutuksen mahdollisuuteen. Some on luonut myös monelle väylän vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin tai jakaa tärkeäksi koettuja tarinoita ja kokemuksia. Itsensä ilmaisemisen ja elämänkokemusten arkistoiminen on taas aina ollut somekäytön keskiössä (Omar & Dequan 2020). Sen lisäksi, että some tarjoaa viihdettä ja yhteisöllisyyttä, antaa se myös mahdollisuuden oppia uutta. Lisäksi joitakin voi motivoida mahdollisuus saada rahallista arvoa (esim. arvonnat) tai tarjota sitä muille hyväntekeväisyyden avulla.

Ajankohtaiset trendit

  1. Helppous viehättää

Some on jo pitkään vaikuttanut tapaamme kuluttaa ja hakea sisältöä. Kaiken pitäisi olla mahdollisimman helposti luettavissa, ymmärrettävissä ja jaettavissa. Mitä enemmän tietoa on, sitä helpommin ja nopeammin haluamme sitä ymmärtää.

Helppoudessa viehättää useampikin seikka. Toisaalta haluamme jakaa itse helposti jaettavaa sisältöä, mikä kertoo samalla jotain meistä. Kenties arvoistamme, persoonastamme tai mieltymyksistämme. Tästä hyvänä esimerkkinä on Spotifyn vuosikatsaus, mikä tarjoaa helpossa paketissa dataa musiikkimaustamme ja tavastamme kuluttaa audiosisältöä.

Toisaalta helposti jaettavat sisällöt näkyvät tavassamme innostua erilaisista haasteista, joissa on helpot, valmiiksi tehdyt raamit itsemme ilmaisemiseen. Olkoon se sitten Instagram Story -pohja, ääniraita, AR-filtteri tai jokin yhteinen tekeminen.

  1. Somessa jaetaan tietoa ja opitaan uutta

Some ei ole pelkkä viihdekeskus, vaan myös paikka oppia. Ihmiset etsivät ja saavat haluamattaankin paljon tietoa somen kautta. Erityisesti nuorille (18–34 v.) some ja blogit ovat jopa ensisijainen uutislähde (Statista 2021). Uutisten lisäksi tietoa löytyy paljon esimerkiksi eri tieteenaloista, harrastuksista, asiantuntija-aloista tai kikkakolmosista, joilla arki helpottuu.

Myös organisaatiot voivat hyödyntää ja hyödyntävätkin somea tiedon jakamiseen. Sitä varten kannattaa pohtia, mitä organisaatiostasi, tuotteistasi, brändistäsi tai kenties asiantuntijoiltasi olisi mielenkiintoista oppia. Etsi se ja luo siitä helposti ymmärrettävää sisältöä.

Tiedon leviämisen pimeä puoli on tietysti se, että myös mis- ja disinformaatio saavat mahdollisuuden kukoistaa ja levitä kulovalkean tavoin. Tiedostamatta tai tiedostetusti jaettu väärä tieto tarkoittaa sitä, että myös mis- ja disinformaation portinvartijoita löytyy ja tarvitaan yhä enemmän.

  1. Nopeasti kulutettavat sisällöt kiinnostavat – tiivistämisen taidolla entistä suurempi merkitys

Storyt ovat jo pitkään nopeuttaneet tapaamme kuluttaa sisältöä, mutta vielä nopeampaa siitä on tehnyt TikTok. TikTok on jo nyt vaikuttanut suuresti trendeihin, muiden somekanavien ominaisuuksiin, ihmisten käyttäytymiseen, uutissisältöihin ja ennen kaikkea sisältöjen kulutusnopeuteen.

TikTokia leimaa vielä osittain mielikuva siitä, että se on lasten tanssisovellus. Todellisuudessa Suomessa TikTokia käyttävät 16–64 vuotiaat (Tilastokeskus 2020). Se on myös tällä hetkellä äärimmäisen hyvä kanava tavoittaa erityisesti nuoret 16–24 -vuotiaat sekä saada kansainvälistä näkyvyyttä. Tällä hetkellä TikTokin vanhemmat käyttäjäryhmät kasvavat myös huimaa vauhtia Suomessa, jonka vuoksi tuoreinkin tilastotieto ei varmasti vastaa täysin todellisuutta.

Myös erilaiset yritykset, järjestöt, brändit ja viranomaiset ovat alkaneet valumaan yhä enemmän TikTokin puolelle (ks. esim. @unwomensuomi,@mustijamirritiktok, @ruutu.fi, @mtvuutiset, @keskusrikospoliisi, @partioscout) . Tämän lisäksi myös eri ammattikuntien tai organisaatioiden edustajia näkee yhä enemmän (ks. esim. @konstaapelidaniel, @sossut, @hrakauppias)

Nopeiden videoiden selaaminen ei kuitenkaan tarkoita somekäytön vähentymistä. Jopa 90% TikTokin 800 miljonaasta käyttäjästä kirjautuu sisään vähintään kerran päivässä ja viihtyy siellä keskimäärin 52 minuuttia päivässä (Business of Aps 2019; Oberlo 2020).

Miten tämä kaikki liittyy sitten nopeuteen?

TikTok on innoittanut yhä lyhyempien sisältöjen kuluttamiseen, mikä johtuu alustan 15 tai maksimissaan 60 sekuntin mittaisista videoista. Näissä lyhyissä ja nopeasti selattavissa sisällöissä huomio pyritään saamaan nopeasti heti alussa, esimerkiksi aiheeseen liittyvällä kysymyksellä. Sen lisäksi tarinankerronta on pakattu niin tiiviseen muotoon kuin mahdollista. Mitä nopeammaksi some muuttuu, sitä tärkeämmäksi nousee eri sisältömuotojen tiivistämisen taito.

Nopeus näkyy myös trendien vaihtuvuudessa, jolloin tärkeintä on seurata aktiivisesti, mitä somessa tapahtuu ja mistä siellä puhutaan. Koska trendaavien sisältöjen ennustaminen on mahdotonta, joskus paras keino on tarttua niihin reaktiivisesti (esim. Ikean vastaus Bernie Sanders -meemeihin).

  1. Aitous on uusi musta

Aitous on ollut oikeastaan jo pitkään uusi musta, mutta se näkyy jatkuvasti yhä enemmän. Enää ei hyväksytä tai vaikututa niistä sisällöistä, joissa kiillotetaan todellisuutta tarpeettomasti. Sen sijaan luonnollisuus kiinnostaa. On jo pitkään puhuttu siitä, miten vahingollisesti some on muokannut meidän todellisuuskuvaa esimerkiksi ulkonäöstä tai arjesta, jonka vuoksi aitouden arvostaminen on noussut kiiltokuvien ylle. Epäaitous nostetaan herkästi tapetille joko huumorin tai avoimen ja kriittisen palautteen keinoin.

Aitous näkyy nyt kuvissa, tarinankerronnassa ja natiivisisältöinä. Aitouden keskiössä on myös ihmisten ja organisaatioiden omaperäisyys. Kuvissa aitous näkyy esim. kuvankäsittelyn vähentymisenä, erilaisten mallien käyttönä ja luonnollisten asioiden tai tilanteiden kuvaamisena (ks. esim. @saggysara, Instagram). Tarinoissa taas tuodaan esiin niin elämän hyviä kuin huonojakin puolia. Niitä aivan normaaleja asioita, joita me kaikki koemme. Tabuista ei enää välitetä, vaan niistä puhutaan yhä avoimemmin ja rohkeammin.

Lisäksi aitouden arvostaminen näkyy jo pitkään ihmisiä vaivanneena mainosallergiana. Perinteiset somemainokset tunnistetaan yhä herkemmin, mikä saa ihmiset selaamaan nopeammin seuraavaan sisältöön. Tämän vuoksi natiivisisällöt eli somealustan muun normaalin sisällön oloiset, mainokseksi tarkoitetut sisällöt saattavat olla parempi tapa tavoittaa ja saada kohderyhmän huomio. TikTok näyttää tässäkin esimerkkiä sloganillaan: “Don’t make ads. Make TikToks.”

  1. Arvopohjainen toiminta on yhä vahvemmin esillä

Arvojen mukaista toimintaa ja viestintää peräänkuulutetaan yhä enemmän. Erityisesti tasa-arvon, vastuullisuuden, suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat on tulleet niin tärkeiksi, että niiden mukaista toimintaa puolustetaan ja vastaista kritisoidaan, jotta yhteiskunta toimisi jatkossa niiden mukaisesti.

Tällä hetkellä pinnalla ovat myös koronan luomat arvot, joista puhutaan uutena 4 C:nä: Community (yhteisöllisyys), Contactless (kontaktittomuus), Cleanliness (puhtaus) ja Compassion (myötätunto).

Organisaatioilta odotetaan yhä enemmän arvopohjaista viestintää ja toimintaa, myös yhteiskunnassa. Arvopohjaisen sisällön suosio näkyy niiden lisääntymisenä sekä uudelleenjakamisena. Yritysten ei kannata seistä arvopohjaisen viestinnän ja toiminnan vastavirrassa, sillä vastuullista liiketoimintaa arvostajien kuluttajien määrä kasvaa nopeasti ja somen ansiosta kuluttajien asema on todella vaikutusvaltainen.

Tulevaisuudessa kukaan ei voi välttyä vastuullisuudelta. Läpinäkyvyyttä odotetaan ja vaaditaan kaikkien toimialojen yrityksiltä. Ne yritykset, jotka tuovat päämäärätietoisesti vastuullisuutta esiin ja mielletään merkityksellisiksi, kasvavat kaksi kertaa nopeammin kuin muut brändit (Kantar Purpose 2020).

  1. Bisnes kasvaa – somessa liikkuu rahaa enemmän kuin koskaan

Sosiaalisen median ympärillä pyörii rahaa enemmän kuin koskaan ennen. Näkyvyyden ostamisen lisäksi rahaa liikkuu someshoppailun ja sisällön ostamisen ympärillä.

Näkyvyyden ostaminen näyttää kasvamisen merkkejä, sillä 43% yrityksistä aikoo kasvattaa somebudjettiaan ensi vuodelle (State of social media, Meltwater 2020). Tämän seurauksena orgaanisen näkyvyyden saaminen voi olla entistä haastavampaa. Näkyvyyttä ostetaan yhä myös vaikuttajien kautta, jopa 13% enemmän kuin viime vuonna. Budjettia käytetään erityisesti mikro- ja nanovaikuttajiin. (Meltwater 2020.)

Someshoppailu taas kasvaa kauppaominaisuuksien kehittymisen myötä. Varsinaisten verkkokauppojen rinnalle nousee jälleenmyyntikanaviksi somekaupat (esim. Instagram-kauppa), joiden ansiosta myös pienemmät ammatinharjoittajat voivat myydä helpommin tuotteitaan. Ostaminen on helpottunut myös suoraan kuviin tagattavien tuotteiden ansiosta, mikä herättää kysymyksen postiin tulevien tuotekatalogien tulevaisuudesta.

Tuotteiden ostamisen lisäksi ostetaan myös katseluoikeuksia somesisältöihin, mihin on vaikuttanut Only Fans -sivusto. Only Fans mielletään usein nettipornon uudeksi ulottuvuudeksi, mutta sivustolta löytyy myös liuta artisteja, personal trainereita, kokkeja, kauneusalan, muodin ja pelaamisen sisällöntuottajia, joiden ansioista puhumme todellisuudessa miljardin dollarin bisneksestä.

Only Fans on jo nyt vaikuttanut ihmisten halukkuuteen maksaa sisällöistä ja saada mahdollisuus keskustella sisällöntuottajien kanssa eksklusiivisesti. Mielenkiintoista onkin jäädä seuraamaan, onko somelle käymässä niin kuin perinteiselle medialle. Muuttuvatko sisällöt yhä enemmän maksullisiksi?

  1. Vuorovaikutus lisääntyy yhä enemmän

Korona on nostanut sosiaalisen median sosiaalisuuden aivan uudelle tasolle. Vuorovaikutuksen lisääntyminen näkyy mm. tarinoiden jakamisessa ja niiden ympärille muodostuvassa dialogissa. Myös organisaatiot pyrkivät luomaan aidompaa vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa esimerkiksi Instagramin kysymystarrojen tai Jodelin Q&A -tuokioiden avulla.

Yhteisöllisyyden kasvu on näkynyt myös verkostoitumisen lisääntymisenä Facebook- ja Linkedin-ryhmissä. Ryhmien kasvua voi selittää myös se, että orgaanisen näkyvys on ollut jo pitkään todella huonoa Facebook Feedissä. Ryhmät antavat mahdollisuuden myös toisilleen tuntemattomien jäsenten väliselle keskustelulle yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Ryhmien suosiota voi myös hyödyntää viestinnän suunnittelussa joko liittymällä kohderyhmiä kiinnostaviin ryhmiin tai luomalla ryhmän, jossa kohderyhmä voi vapaasti keskustella.

  1. Somessa korostuvat ääni ja videoiden editointi

TikTok on lisännyt videopohjaisen materiaalin suosiota ja ennen kaikkea ääniraitojen merkitystä videoissa. Pitkään somevideoita kulutettiin ilman ääntä, tekstityksiä lukien. Nyt on toisin. Ääniraita ja video yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla luoden entistä luovempia kokonaisuuksia. Ääniraidat voivat olla joko omaa puhetta, laulua, mitä tahansa ääntä, mikä liittyy tai liitetään jälkikäteen videoon. Videoissa käytetään myös paljon muiden tekemiä ääniraitoja, katkelmia elokuvista tai sarjoista sekä musiikkia. Myös alle vuosi sitten perustetun pelkästään äänipohjaisen somealustan Clubhousen kasvava suosio osoittaa, että ääni tulee olemaan ehdottomasti vuoden 2021 sometrendi.

Tiktokin myötä myös videoiden editointimahdollisuudet somessa ovat kasvaneet, mikä on johtanut niillä leikittelyyn. Vaikutukset ovat nähtävissä myös muissakin kanavissa. Editoinnissa korostuvat nopeat leikkaukset, AR-filtterit, sekä leikkauksien mahdollistamat illuusiomaiset siirtymät eri tilanteiden välillä. Editointimahdollisuuksilla leikittely nopeuttaa myös tarinankerrontaa tekemällä siitä samalla mukaansatempaisevaa.

  1. Live-tapahtumat ja striimaaminen lisääntyvät

Koronarajoitukset ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat lisänneet ja tulevat varmasti lisäämään jatkossakin somen kautta järjestettävien Live-tapahtumien tuottamista. Erinomaisena esimerkkinä on muun muassa Helsingin kaupungin etävappu, mikä keräsi tunnin mittaisen keikan aikana 700 000 katsojaa. Live-tapahtumat antavat mahdollisuuksia tavoittaa ihmisiä ja luoda iloa myös korona-aikana.

Striimaaminen näyttää myös kasvamisen merkkejä, mikä näkyykin toimialan 91,8% kasvuna vuodesta 2019 (Streamlabs 2020). Kun puhumme striimaamisesta, on ehdottomasti käännettävä katse peliyhteisöjen, e-sportin ja Twitchin suuntaan, mikä on katsoituin striimialusta jopa kolmella tunnilla päivässä (Streamlabs 2020). Vaikka Twitchissa kulutetaan aikaa erityisesti League of Legendsin parissa, on muistettava, että alustassa näkyy yhä enemmän myös muuhun kuin pelaamiseen liittyviä sisältöjä. Twitchin kautta on mahdollista tavoittaa erityisesti milleniaalit ja miehet, sillä 55% käyttäjistä ovat 18–34 vuotiaita ja 81,5% miehiä (Much Needed 2021).

Miten taas organisaatiot voivat hyötyä tästä? Selvitä, keitä striimaajia kohderyhmäsi seuraa ja tee heidän kanssa kaupallista yhteistyötä. Myös pelien kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä tai vaihtoehtoisesti koronan päätyttyä tarjota peliyhteisölle paikka pelaamiselle ja kohtaamisille.

  1. Moderointi lisääntyy

Alkuvuoden otsikointi on antanut selkeä viestin siitä, että sosiaalisen median alustojen moderointi on kasvamassa huomattavasti. Eri somealustat ovat ottaneet ennennäkemätöntä vastuuta ja moderoineet keskustelua sekä käyttäjien julkaisuoikeutta.

Moderointi näkyy myös eri alustojen ominaisuuksien kehittymisessä. Tavalla tai toisella kiistanalaisen sisällön yhteydessä näytetään alustan tekemä varoitus sisällön totuudenmukaisuudesta tai turvallisuudesta. Kärjistyneimmät sisällöt taas poistetaan hanakasti.

Rapakon takainen poliittinen kärjistyminen somessa on saanut aikaan myös sen, että Facebook rajoittaa jatkossa nimenomaan poliittisen sisällön näkyvyyttä. Tämä on erityisen mielenkiintoista kuntavaalivuotena, jonka kasvokkaisia kohtaamisia rajoittaa korona ja somekohtaamisia Mark Zuckerberg. Missä kuntavaalit sitten käydään? Tule kuuntelemaan aiheeseen liittyvää webinaaria 16.3.

Anni Haaparanta

Yhteisösuunnittelija

Viesti ry

Lähteet, joista ammennettu tietoa katsausta varten:

Business  of Apps. 2021. TikTok Revenue and Usage Statistics 2021. Saatavana https://www.businessofapps.com/data/tik-tok-statistics/

Digital Dimensions. 2020. 20 must-known TikTok statistics that everyone should know in 2021 and beyond. Saatavana https://digitaldimensions4u.com/20-must-known-tiktok-statistics-that-everyone-should-know-in-2021-and-beyond/

DNA Business. 2020.  Nämä 17 teknologiatrendiä muovaavat bisnestä vuonna 2021. Saatavana: https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/nama-17-teknologiatrendia-muovaavat-bisnesta-vuonna-2021

Folcan. 2020. Sosiaalisen median trendit 2021. Saatavana https://www.folcan.fi/sosiaalisen-median-trendit/

Helsingin Sanomat. 2021. Clubhouse on uusi sosiaalisen median sovellus, jonka suosio nousee kovaa vauhtia – Tästä on kyse. Saatavana:  https://www.hs.fi/nyt/art-2000007797148.html.

Influencer Marketing Hub. 2021. What is OnlyFans? A closer look at the subscription-based social media site. Saatavana https://influencermarketinghub.com/what-is-onlyfans/

Indieplace. 2020. Vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2021. Saatavana https://www.indieplace.fi/vaikuttajamarkkinoinnin-trendit-2021/

The Information. 2020. OnlyFans is not only popular, but hugely profitable. Saatavana https://www.theinformation.com/articles/onlyfans-is-not-only-popular-but-hugely-profitable

The Japan Times. 2020. OnlyFans is a billon-dollar media giant hiding in plain sight. Saatavana: https://www.japantimes.co.jp/news/2020/12/06/business/onlyfans-social-media-giant/

Kantar Consultin. Kantar Purpose 2020. Saatavana https://kantar.no/globalassets/ekspertiseomrader/merkevarebygging/purpose-2020/p2020-frokostseminar-250418.pdf

Kurio // The Social Media Agency. 2021. Social Media Marketing Trends 2021 // The Global Indie Insights. Saatavana: https://bit.ly/sometrendit2021

LMSomeco. 2020. Sosiaalisen median trendikatsaus 2021. Saatavana https://api.lmsomeco.fi/wp-content/uploads/2019/09/Sosiaalisen-median-trendikatsaus-2021.pdf

LMSomeco. 2020. Sosiaalinen media Suomessa 2021. Saatavana: https://lmsomeco.fi/oppaat/sosiaalinen-media-suomessa/

Liana Technologies. 10 markkinoinnin trendiä vuonna 2021. Saatavana: https://www.lianatech.fi/tutustu/blogi/10-markkinoinnin-trendia-vuonna-2021-infograafi.html

Media Sanoma. 2020. Mitkä ovat markkinoinnin trendit vuonna 2021? Saatavana: https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2020-12-18-mitka-ovat-markkinoinnin-trendit-vuonna-2021

Meltwater. 2020. State of Social Media 2021-tutkimusraportti. Raportti ladattavissa https://www.meltwater.com/fi/resources/state-of-social-media-2021-tutkimusraportti

Myyntikuutio. Digitaalisen markkinoinnin trendit vuonna 2021 – mistä lisää liikennettä ja myyntiä? Saatavana https://www.myyntikuutio.fi/blogi/digimarkkinointi-trendit-2021/

Mikrobitti. 2020.  Twitteriltä uusi konsti harhaanjohtavan tiedon taltuttamiseen – varoittaa ennen tykkäystä. Saatavana: https://www.mikrobitti.fi/uutiset/mb/a742c7d5-5f19-49a5-a4be-d9ba530fb65c

Mikrobitti. 2020. Snapchat lanseerasi oman TikTok-kopionsa – käyttäjille kannusteena rahapalkintoja. Saatavana: https://www.mikrobitti.fi/uutiset/snapchat-lanseerasi-oman-tiktok-kopionsa-kayttajille-kannusteena-rahapalkintoja/923f7ad4-4673-4aef-b213-398ba85199c5

Much Needed. 2021. Twitch by the Numbers: Stats, Users, Demographics & Fun Facts. Saatavana: https://muchneeded.com/twitch-statistics/

Otava Media. Natiivimainonta. Mitä se on ja miksi se on tehokasta. Saatavana: https://uutta.otavamedia.fi/natiivimainonta

Oberlo. 2020. 10 TiktTok statistics that you need to know in 2021 (Infographhic). Saatavana https://www.oberlo.com/blog/tiktok-statistics

Omar, B. & Dequan, W. 2020. Watch, Share or Create: The Influence of Personality Traits and User Motivation on TikTok Mobile Video Usage. International Journal of Interactive Mobile Technologies. Vol 14, No 4.

Statista. 2021. TikTok user ratio in the U.S. 2020, by age group. Saatavana: https://www.statista.com/statistics/1095186/tiktok-us-users-age/

Statista. 2020. Social media as the main new source in Finland 2020, by age group. Saatavana: https://www.statista.com/statistics/626866/social-media-as-the-main-source-for-news-by-age-group-in-finland/

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].ISSN=2341-8699. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.1.2021].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html

Streamlabs. 2020. Streamlabs & Stream Hatchet Q3 Live Streaming Industry Report. Saatavana: https://blog.streamlabs.com/streamlabs-stream-hatchet-q3-live-streaming-industry-report-a49adba105ba

Talkwalker. Social Media Trends 2021 Global Report. Saatavana: https://www.talkwalker.com/social-media-trends

Yle Uutiset. 2020. 50 000 perhettä on tippunut tänä vuonna avuntarvitsijoiden joukkoon, ja lasten joulumieli on entistä useammin lähimmäisenrakkauden varassa – “Monta itkua olen itkenyt”. Saatavana: https://yle.fi/uutiset/3-11697332