Viestinnän työ on lähestynyt organisaatioiden strategista ydintä, mutta edelleen harva johtava viestijä on mukana organisaation johtoryhmässä. Kun johtoryhmän portit aukeavat, siellä pitäisi myös toimia oikein.

Puhtaasta viestijän roolista irrottautuminen voi olla viestijälle vaikeaa. Viesti ry:n podcastissa vieraillut Fortumin ja Metson entinen viestintäjohtaja Helena Aatinen korostaa, että johtoryhmässä viestijä on johtaja, ei vain viestijä. Silti Aatinen rohkaisee ottamaan vastaan myös vähäpätöisen oloiset tehtävät ilolla, sillä jos viestijä ei auta niissä, eivät johtajat halua tulla viestijän luokse isommissakaan asioissa. Se että viestijä auttaa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän tekee kaiken itse. Hän osaa myös delegoida tai ostaa palvelun ulkoa.

Monelle viestijälle tulee yllätyksenä se, ettei johtoryhmässä puhutakaan viestinnästä, vaan keskiössä ovat täysin muut asiat. Aatisen mukaan voi olla pikemminkin huono asia, jos joryssä käsitellään viestintää. Johtoryhmän ei kuulu johtaa viestintää eikä puuttua viestinnän operatiiviseen työhön tai kanavavalintoihin, vaan tämä vastuu on johtavalla viestijällä. Johtoryhmässä painopisteen pitää olla koko toiminnan kehittämisessä. Johtava viestijä puolestaan arvioi sitä, miten viestintä voi tässä tavoitteessa auttaa.

Viestijän tehtävä on osoittaa viestinnän mahdollisuudet

Johtoryhmässä puhuttava kieli voi tulla viestijälle yllätyksenä. Toisaalta muille johtajille viestinnän maailma voi olla todella vieras. Viestijän kannattaakin viimeistään johtoryhmään päästessään (tai joutuessaan) perehtyä eri johtajien arjen murheisiin ja johtamisen näkökulmiin.

Joskus johtajilla ei ole vielä todellista kokemusta siitä, mikä on viestinnän rooli organisaation tavoitteiden eteenpäin viemisessä. Viestijän tehtävä on osoittaa viestinnän mahdollisuudet. Hän rakentaa johdon luottamusta viestintään tarjoamalla ratkaisuja ja myös tuloksia.

Jos talousmaailma on viestijälle vieras, kannattaa johtavan viestijän olla erityisen kiinnostunut talousjohtajan ajatusmaailmasta ja osaamisesta. Verkostoituminen pelkästään oman talon sisällä auttaa paljon ja termien ymmärtämisellä pääsee jo pitkälle.

Viestinnän toimenpiteistä kannattaa puhua liiketoimintajohtajien kanssa ja varmistaa, että suunnitelmat tukevat liiketoimintaa. Maineenrakentamisen ja brändinrakentamisen pitää liittyä vahvasti liiketoimintaan ja pohjautua strategiaan.

Viestijän pitää varautua myös kertomaan, mihin viestinnän rahat menevät, mitkä olivat tavoitteet ja mitä rahalla saatiin aikaan.

Viestijän vahvuus on nähdä ulkoa sisälle päin

Moni johtaja katsoo maailmaa organisaation sisältä ulospäin, mutta viestijän vahvuus on nähdä asioita ulkoa sisälle päin. Viestijän tehtävä on tuoda johtoryhmässä näkyviin sidosryhmien huolia, epäilyjä ja mahdollisia asioita, jotka voivat heikentää luottamusta organisaatioon tai vähentää sen olemassaolon oikeutusta. Viestijän työ on löytää ongelmiin myös ratkaisuja.

Kun päätöksiä tehdään, viestijä on se, joka miettii miltä tämä näyttäisi iltapäivälehden etusivulla. Hän suhteuttaa päätökset tämänhetkiseen maailmantilanteeseen ja arvioi niiden vaikutuksia.

Johtava viestijä tarjoaa ratkaisuja siihen, miten viestinnällä voidaan parantaa oman organisaation menestystä kilpailussa.

Usein viestijöillä on taipumus olla kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja nähdä kokonaisuuksia. Siksi viestijällä on usein paljon annettavaa myös liiketoimintaa ohjaavissa, strategisissa elimissä.

Kirjoituksen taustana käytetty Helena Aatisen haastattelua Tiedotusosasto-podcastissa, kuuntele koko haastattelu täältä.

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry
@siinarepo