Jopa 62 prosenttia asiantuntijoista on joutunut työssään maalittamisen kohteeksi selviää Akavan tuoreessa selvityksessä. Moni asiantuntija kertoo maalittamisesta työnantajalleen, mutta työnantaja ei asiaan aina puutu. 

Maalittaminen tarkoittaa siis sitä, että yksi tai useampi henkilö yllyttää isoa joukkoa hyökkäämään yhden henkilön kimppuun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi olla väärän tiedon levittämistä, painostamista, uhkailua tai tietojen kuten osoitteen, puhelinnumeron tai muun yksityiselämään liittyvän tiedon levittämistä julkisissa kanavissa. 

On äärimmäisen huolestuttavaa, että asiantuntijatyössä olevat kohtaavat työssään häirintää, joka pahimmassa tapauksessa vaientaa yhteiskuntamme järjen äänen ja jättää keskustelun ilmatilan häiriköille. Osa organisaatioista vastaa tuleen lisäämällä kriisiviestinnän paukkujaan, mutta osa asiantuntijoista vetäytyy somesta ja on mieluummin osallistumatta mihinkään keskusteluun.

Sisäministeriö otti aiheeseen kantaa helmikuussa ja totesi, että Suomen kaltaisessa maassa esimerkiksi viranomaista ja sen päätöksiä on mahdollista kritisoida ja näihin on olemassa myös omat kanavansa sekä valitusprosessinsa. Asiaton maalittaminen on kuitenkin täysin toinen asia.

Maalittaminen vahingoittaa sananvapautta ja kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa

Akava ehdottaa maalittamisen kriminalisointia ja sen huomioimista myös työturvallisuuslaissa. Akavan mukaan maalittaminen kohdistuu usein suoraan vain yhteen ihmiseen, mutta se vahingoittaa laajemminkin oikeusvaltiota sekä sananvapausilmapiiriä rajoittamalla ihmisten halukkuutta tai uskallusta ilmaista itseään, sekä kaventamalla samalla yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.

Akava kannattaa moderoinnin tiukentamista keskustelualustoilla ja työnantajan velvoitteiden ulottumista siihen, että sen on puututtava työyhteisöönsä kohdistuvaan maalittamiseen.

Viesti nosti esille HS:n mielipiteessä vuonna 2018, että organisaatioiden tulisi sosiaalisen median ohjeissaan ja prosesseissaan ottaa huomioon uusien viestintävälineiden varjopuolet ja riskit. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan suojelemaan työntekijöitä henkiseltä kuormitukselta ja myös sosiaalisen median kuormittavuus tulisi sisällyttää riskiarvioihin.

Osa työnantajista on tähän toiveeseen jo tarttunutkin. Esimerkiksi valtion viranomaisille on vastikään julkaistu tukimateriaalia vihapuheen kohtaamiseen ja käsittelyyn työyhteisössä. 

Tässä vielä muutama vinkki maalittamistilanteen uhrille

  • Älä provosoidu itse äläkä lähde kostoretkelle
  • Ilmoita häiriköinnistä esihenkilöllesi, jolla on vastuu työturvallisuudestasi
  • Ilmoita asiasta organisaatiosi viestinnälle ja ota vastaan viestinnän tarjoama tuki
  • Tallenna todistusaineistoa asian myöhempää käsittelyä varten – ota kuvankaappauksia ja tallenna häirikköprofiilin URL.
  • Keskustele työnantajasi kanssa siitä, oletko mahdollisesti joutunut rikoksen uhriksi ja olisiko paikallaan tehdä ilmoitus poliisille 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

Anu von Lode Valkeajärvi
Varapuheenjohtaja
Viesti ry