Populisti lupaa sitä, mitä kansa haluaa. On siis varottava sitä, mitä oikeasti haluaa ja oltava myös tietoinen, mitä siitä voi todellisuudessa seurata.

Esimerkiksi Brexitin kohdalla todelliset seuraukset EU:sta irrotetusta, itsenäisestä Britanniasta eivät vaikuttaneet olevan kaikille täysin selviä. Kansallismielisyyden hurmoksessa ei tullut mieleen, että esimerkiksi verot ja hinnat nousevat tulevaisuudessa väistämättä. 

Kansallismielisyydellä on hintansa. Ja niin on populismillakin. Jo ainakin parin vuoden ajan somessa on kauhisteltu negatiivista keskustelukulttuuria ja someraivoa. Someraivo ja asiaton keskustelu ovat kasvaneet sylikkäin populismin kanssa.

Populismi on tehnyt loukkaavasta puhetyylistä normin. Poliittisen retoriikan tutkijan, dosentti Mari K. Niemen mukaan Donald Trump on viimeistäänkin tehnyt maailmanlaajuisesti sallituksi puhua loukkaavasti, myös ulkomaalaisista ja erityisryhmistä. 

Somessa loukkaava puhe on kääntänyt keskustelua julkisilta, avoimilta areenoilta yhä enemmän suljettuihin, pienempiin ryhmiin. Moni on vaihtanut Facebookin seinän WhatsAppin suljettuihin ryhmiin ja Twitterissä ollaan usein vain työn vuoksi eli lähinnä pakosta.

 

Valtasiko populisti tilan asiantuntijalta?

Populistit ovat voittaneet, he ovat vallanneet tilan.

Brittitutkimuksen mukaan luottamus vallanpitäjiin, mediaan ja yrityksiin on romahtanut massiivisesti. Yksi syy tähän voi olla se, että populistit ovat onnistuneet luomaan kuilua eri ihmisryhmien väliin ja ovat tehneet tämän aggressiivisella retoriikallaan. Luottamustyhjiöön on entistä helpompaa sohaista räväköiden sutkautusten miekalla ja kyllä – se toimii.  

Populistit haluavat tarkoituksellisesti maalata kuvaa luotettavasta, aidosta kansasta ja toisaalta keplottelevasta eliitistä, johon usein myös asiantuntijat kuuluvat.

Kun mainitaan sana eliitti, johon yleensä liittyy pahoinvoivan näköistä nenän nyrpistelyä, kannattaakin haistella ilmapiiriä: halutaanko minuun kenties vaikuttaa jotenkin. Aggressiivinen kuilun rakentaminen voi kohdistua myös muihin ryhmiin ja instituutioihin: ulkomaalaisiin, eri uskontojen edustajiin, EU:hun, oppositioon, naapurikuntaan- tai lähiöön, naapuriin, eli ylipäätään niihin “muihin”, joita on helppo syyttää, kun omaa peilikuvaa ei huomata katsoa.

Populisti esittää olevansa kansan ääni, mutta yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Jan-Werner Müllerin mukaan populismi on demokratialle lähinnä uhka. Totta onkin, että älyttömien, joustamattomien sutkautusten ja yhteistyökyvyttömyyden on vaikea nähdä edistävän demokratiaa

 

Some on vallattava takaisin

Tinkimättömän ja ehdottoman populismin vastapainoksi tarvitaan faktoja. Keskustelun sävyksi on saatava asiallisuus, keskittyminen, kuunteleminen ja perustelut. Jollakin tavalla monet asiantuntijat ovat alkaneet jäädä kovaa huutavien hyökkäystaktiikkaa harrastavien jalkoihin. Jopa jotkut asiantuntijat itse sortuvat huutamaan.

Some on vallattava takaisin. Sinne on saatava hyvin käyttäytyviä asiantuntijoita ja tavallisia, mukavia ihmisiä. Tähän tarvitaan viestinnän osaamista ja vuorovaikutustaitoja.

Asiantuntija tietää, että asioita on vaikea yksinkertaistaa, eikä siksi mielellään lähde kilpalaulantaan populistin tai muun rähjääjän kanssa.

Asiantuntijan on haasteista huolimatta uskallettava ja osattava tuoda osaamistaan esille, osallistua keskusteluun ja kommentoida, blokata häiriköt, tarjota konkreettisia esimerkkejä ja rohjeta tehdä myös villejä, mutta asiallisia arvioita.

Hyviin vuorovaikutustaitoihin sisältyvät kuuntelu ja oman tuomitsemisvimman hillitseminen.

Meistä jokainen voi toimia hyvänä esimerkkinä toisille. Aloitetaan siis itsestämme.

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja, Viesti ry