Miksi median käyttämistä asiantuntijoista vain 28 prosenttia on naisia?

Helsingin Sanomat tunnusti, että kuluneen kuukauden aikana esiintyneistä ihmisistä heidän jutuissaan vain hieman runsaat 30 prosenttia oli naisia. Politiikan ja julkisen keskustelun asiantuntijan Mari K. Niemen sekä kahden toimittajan perustama Kuka-sivusto raportoi, että median käyttämistä asiantuntijoista vain 28 prosenttia on naisia. Voimmeko syyttää vain rakenteita vai voimmeko vaikuttaa julkisuuden jakautumiseen erilaisilla valinnoilla?

Helsingin Sanomien mukaan naisten osuus lehden jutuissa on kolmannes, mikä on kyseisen median itsensäkin mielestä liian vähän. Välillä naisten mainintojen osuus on ollut vain 25 prosenttia, välillä jo 40 prosenttia, muttei koskaan yli 50 prosenttia. Naiset esiintyvät useimmiten arjen edustajina ja kokemusasiantuntijoina, kun taas miehet edustavat valtaosin elinkeinoelämää, politiikkaa ja urheilua.

Missä siis luuraavat naissukupuolen edustajat asiantuntijoina? Arkielämä koskee myös jokaista miestä, joten heitä ainakin luulisi löytyvän arjen asiantuntijoiksi.

Politiikan ja julkisen keskustelun asiantuntija, Vaasan yliopiston Innolab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemen mukaan naisten halukkuus esiintyä julkisuudessa ei ole miehiä vähäisempää, joten siihenkään ei voi vedota.

Rakenteet eivät perustele kaikkia valintoja

Myös Hesarin jutussa avattu yksi peruste nykyiselle asetelmalle on yhteiskunnan rakenteissa: yhteiskuntaa pitää kuvata sellaisena kuin se on. Enemmistö ministereistä ja pörssiyhtiöiden johtajista on tällä hetkellä miehiä, eikä media voi vääristää tätä kuvaa.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Media tekee jatkuvia valintoja aiheista ja niiden näkökulmista. Väitän, että hyvin moneen uutiseen pystyy hakemaan erilaisia asiantuntijoita. Toki se vaatii työtä ja taiturointia etsiä kiireessä ne tutuista sapluunoista poikkeavat.

Monessa tapauksessa yleispätevät taustatiedot kuitenkin ovat sukupuolineutraaleita, kuten tilastot. Sitten lisäksi pitää saada kommentti, tai niin kuin toimittaja-aikoinani radion ja tv:n puolella sanottiin, niin sanottu ”murrenäyte”, joka oli lyhimmillään muutaman sekunnin pituinen.

Juttu pystytään rakentamaan monella tavalla niin, että sama asia tulee sanottua. Aiheiden valinnassa kirjo on vieläkin laajempi.

Onko eläkeikään ehtineellä naisella paikkaa erityisasiantuntijana mediassa niin kuin miehellä?

Sitran viestintäjohtaja Veera Heinonen totesi Helsingin Sanomien jutussa, että monella eläkeikään ehtineellä miehellä säilyy rooli erityisasiantuntijana. Saman ikäisille naisille ei puolestaan vastaavaa paikkaa julkisesta keskustelusta löydy.

Mediassa vilisee paljon tuttuja kasvoja, joista tutuimmat ovat siis miehiä.

Juttu voi kerätä helpommin uskottavuutta ja kiinnostavuutta sillä, että argumenttinsa kertoo julkisuudesta tuttu asiantuntija, kuin joku tuntematon. Googlestakin nousee helposti esiin samat nimet. Tässä kierre on jo valmis siihen, että juttuihin valitaan samat henkilöt ja valtaosa asiantuntemuksesta jää ulkoreunalle.

Yksi haaste onkin, mistä näitä henkilöitä sitten kaivetaan, jos heitä ei tunneta.

Tuttuuden kierteen lisäksi yksi haaste naisille asiantuntijoina on se, että naisia kohdellaan julkisuudessa eri tavoin kuin miehiä. Tätä mieltä olivat ainakin Harri Saukkomaa ja Tuomas Enbuske Ylen Pressiklubi-ohjelmassa.

Viestintä osaksi organisaatiokulttuuria ja uusia linjoja mediaan

Asiantuntijaorganisaatioissa on tärkeää puhua reilusti viestinnästä koko organisaation tasolla.  Asiantuntijoita pitää valmentaa tiivistämään näkökulmansa ja kohtaamaan niin kansa kuin mediakin sekä rohkaista ottamaan kantaa perustellusti ja kohteliaasti asioihin. Asiantuntemuksensa piiristä kannattaa blogata ja osallistua julkiseen keskusteluun Twitterissä.

Toki mediallakin on paikkansa uudistua, ja näinhän Helsingin Sanomien jutussa hienosti luvattiinkin. Toivoisin myös näkeväni suurimpien mediatalojen vastaavina päätoimittajina enemmän naisia, nyt nimeksi voi oikeastaan mainita vain MTV Uutisten Merja Ylä-Anttilan.

Sitä ei voi kiistää, etteikö median puhetavoilla ja valinnoilla olisi merkitystä. Sen osoitti esimerkiksi Aamulehti linjatessaan sukupuolineutraalien tehtävänimikkeiden käytöstä viime syksynä.

Julkinen keskustelumme monipuolistuisi, jos saisimme ääneen mahdollisimman monenlaisia asiantuntijoita. Julkinen areenamme kaipaa moniäänisyyttä, jotta voimme kehittyä ja uudistua.

Hyvää naistenpäivää ja kiitos teille kaikille yhteiskuntaamme eteenpäin vieville miehille, naisille ja muun sukupuolisille asiantuntijoillemme!

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry