Tällä viikolla jaettiin kymmenettä kertaa suomalaiselle viestintätoimistokentälle palkintoja onnistuneista asiakasprojekteista. Sain kunnian olla mukana arvovaltaisessa tuomaristossa käymässä läpi tämänkertaisia töitä. Kokemus oli hieno läpileikkaus ajankohtaiseen viestinnän osaamiseen, jota maassamme on paljon ja taso on huikea.

Viestintätoimistojen asiakastöihin syvällinen perehtyminen toi esille kahdeksan tärkeää seikkaa viestinnän merkityksestä.

 

1. Viestinnällä on kriittinen yhteys liiketoiminnan tuloksiin.

Moni yritys tekee rahaa onnistuneella viestinnällä. Vastaavasti se, ettei viestinnän roolia oteta tosissaan, voi rapauttaa yrityksen tulosta merkittävästikin. Viestinnällä lanseerataan uusia tuotteita maailmanlaajuisesti. Viestinnällä tehdään yrityksen työ ja edistyksellisyys näkyväksi.

2. Vaikuttajamarkkinointi on noussut tärkeäksi tavaksi tavoittaa sellaisia kohderyhmiä, joita perinteiset keinot eivät tavoita.

Monelle pääministerin haastattelutunnit, uutisjulkaisut ja puoli yhdeksän uutiset ovat täysin vieraita, samalla kun erilaisten vaikuttajien seuraaminen on arkipäivää. Joku voi kysyä, miten pääministerin sanoma vaikkapa koronapandemian vaarallisuudesta voidaan laittaa somejulkkiksen suuhun. Somejulkkiksen viesti voi tänä päivänä olla vähintään yhtä uskottava kuin pääministerin tai THL:nkin, keskeistä on tavoittavuus. Viesti, jota kohderyhmä ei kuule, on mitätön.

3. Viestinnällä vaikutetaan vahvasti työnantajamielikuvaan.

Yrityksen työkulttuuri saa pohjan strategiassa, mutta se tulee näkyväksi viestinnällä. Kilpailu parhaista osaajista kiristyy, joten viestintä kannattaa ottaa mukaan myös rekrytointiprosesseihin. Työpaikkailmoitusten sisältöön ja tyyliin kannattaa viimeistään nyt alkaa kiinnittää huomiota.

4. Viestinnän äänensävyllä on suuri merkitys vaikuttavuuteen.

Joskus markkinointiviestintää ja vaikuttavuutta yritetään rakentaa kauhukuvien kautta.Vaikuttamaan pyrkivä viestintä onnistuu todennäköisemmin, kun keskitytään luomaan ratkaisuja, ei ongelmia. Vaikuttavuutta saadaan arvopohjaisella viestinnällä, positiivisella äänensävyllä, osallistamalla ja vaikkapa kysymällä. 

On myös hyvä huomata, että vaikuttavuus ei näy aina suoraan euroissa, vaan sen ydin voi olla halutussa muutoksessa.

5. Mittaaminen on tärkeää, mutta pitää muistaa kytkeä mittaaminen oleellisiin tuloksiin.

Mitä tuloksia viestinnällä lopulta halutaan? Pelkkä tavoittavuusluku tai klikkaukset eivät useinkaan kerro mitään. Tavoite voi olla esimerkiksi myynnin kasvu, asennemuutos, yleisön toimintatapojen ohjaaminen tai muuttaminen. 

6. Kaikki haluavat olla nyt ajatusjohtajia.

Jos haluaa olla ajatusjohtaja, pitää määritellä kenelle ja missä asiassa sellainen haluaa olla. Missä asiassa siis henkilö, organisaatio tai yritys haluaa saavuttaa oman ydinosaamisensa auktoriteetin? Ajatusjohtajuus tarvitsee myös kasvot ja strategian taustalleen. On osattava tunnistaa ydinosaaminen ja tuoda se esiin – viestinnällä tietenkin.

7. Viestintäosaaminen pitää osata tehdä näkyväksi.

Viestintä on monelle alan ulkopuolella olevalle mystinen kenttä, josta ehkä luullaan kaikenlaista. Meidän viestijöiden on yhä tärkeämpää osata sanoittaa oma osaamisemme, jotta voimme jatkossakin lunastaa paikkamme lähellä strategista päätöksentekoa ja tärkeitä asiakaskontakteja.

8. Viestinnällä saadaan aikaan yhteiskunnallisia muutoksia.

Viestintä mahdollistaa yhteiskunnallisten muutosten ja vastuullisemman huomisen rakentamisen. Kun muutoksia yritetään saada aikaan, on myös tärkeää muistaa viestinnän voima ja tarkastella kriittisesti sen eettisyyttä.

 

Lämmin kiitos vielä hienosta kokemuksesta FCA-tuomaristossa ja paljon onnea voittajille!

 

Siina Repo

Toiminnanjohtaja

Viesti ry