Elämme todellisuutta, jota kuvailtiin puoli vuosisataa sitten vain tieteisfiktiokirjailijoiden teoksissa. Teknologian kehitys muokkaa yhteiskunnan ja työn tulevaisuutta. Digi, verkko, pilvi ja sovellukset mahdollistavat oikein käytettyinä työn suorittamisen tehokkaasti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tehostamisen huumassa on vaara, että ihmisen ja koneen tehokkuus rinnastetaan toisiinsa.

Viestinnän asiantuntijoilta vaaditaan sopeutumista nopeassakin tahdissa työn uusiin vaatimuksiin. Asiantuntijatyötä tekevän onkin hyvä seurata, miten oman alan työhön vaikuttava teknologia kehittyy. Ihannetilanteessa uudet tekniset ratkaisut toimivat tukena ihmisen työlle, suorittavat rutiinitehtäviä ja vapauttavat aikaa luovalle ajattelulle. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, etteivät uudet työvälineet vie pois vanhoja työtehtäviä, vaan tuottavat uusia vaatimuksia entisten suoritteiden päälle. 

Asiantuntijan työväline on aivot

Asiantuntijan päätehtävänä on ajatella ja työssä suoriutuminen on inhimillisen tilannesidonnaista. Kone kykenee lähes uupumatta multitaskaukseen ja toteuttaa sille annettuja komentoja kyseenalaistamatta, tosin koneetkin menevät välillä jumiin. Asiantuntijatyössä aivojen ylikuormittaminen on pitkään jatkuessaan haitaksi hyvinvoinnillemme. Onneksi useimmat organisaatiot huomioivat inhimillisen suorituskyvyn rajat.

Mutta miten käy viestinnän työn, kun kone kehittyykin keinoälykkääksi ja aiempaa inhimillisemmäksi? 

Kone voi oppia inhimillisiä piirteitä ja kommunikoida jo melko luontevasti. Onneksemme kone ei voi kuitenkaan syrjäyttää vuorovaikutusta ja ihmisten tarvetta kommunikoida keskenään, saati syvää asiantuntijuutta vaativaa viestinnän strategista ja luovaa osaamista. 

Kone suorittaa jatkossakin sen, mitä ihminen on ohjelmoinut sen tekemään. Tahattomia virheitä voi toki päästä mukana, mutta kaiken kaikkiaan koodaajilla on suuri vastuu ratkaisujen toimivuudesta ja eettisyydestä. Tutkijat muistuttavat myös adaptiivisesti ja autonomisesti kehittyvien tekoälyratkaisujen valvonnan tarpeesta. Euroopan Komissio on vuonna 2019 perustanut riippumattoman työryhmän tekoälyn etiikan kysymyksiä varten (PDF). 

Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä

Ajatus siitä, tuleeko ihminen työvoimana koneen syrjäyttämäksi, on ollut teollistumisen ensiaskelista alkaen työntekijöiden huolena. Jos arvomme työssä mitataan ainoastaan numeraalein todennettavilla suoritteilla, tulemme rinnastetuiksi koneisiin. Erityisesti viestintää, viestinnän työtä sekä viestinnällisiä onnistumisia voi olla toisinaan vaikea mitata numeerisesti, minkä vuoksi laadulliset työssä onnistumisen mittarit on hyvä pitää mukana. 

Koneen ja ihmisen yhteistyö on parhaimmillaan hedelmällistä, mutta molemmat vaativat erityishuomionsa. Eettiset kysymykset nousevat esiin yhä useammin ja myös teknologia vaatii oman, eettisen koodistonsa. Samaan aikaan ihmisen on muistettava olevansa ihminen ja pitää hyvää huolta jaksamisestaan.

Viestintäblogi kirjoittaja kuva Millan Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

Vieraskynä

Viestinnän asiantuntija

Metropolia Ammattikorkeakoulu