Skip to content

Kuinka lisätä osallisuutta monikielisessä työyhteisössä? 


Julkaistu: 20.10.2026
Kirjoittaja: Viesti ry
Kategoria: Vieraskynä

ViestiStipendin kunniamaininta myönnettiin tänä vuonna Valtteri Toikalle, joka tutki maisterintutkielmassaan inklusiivisuuden rakentumista monikielisessä asiantuntijaorganisaatiossa. Pyysimme Valtteria avaamaan vieraskynässään meille sitä, mistä monikielisen työpaikan inklusiivisuus rakentuu ja kertomaan omat vinkkinsä sen lisäämiseen.

Työpaikan sisäinen viestintä voi olla kuin suuri sokkelo. Organisaatioissa on monenlaisia tehtäviä, ympäristöjä,  viestintäkanavia ja tapahtumia, joista kaikki vaativat viestinnän mukauttamista. Työpaikat koostuvat ennen kaikkea monenlaisista ja keskenään ainutlaatuisista ihmisistä, joiden viestinnälliset tarpeet, taidot ja mieltymykset vaihtelevat. Kun tähän lisää vielä tarpeen viestiä eri kielillä, voi sokkeloon eksyä. 

Miten monikielisessä työympäristössä mahdollistetaan kaikkien osallistuminen? Miten kukin voi osaltaan tukea inklusiivisuuden rakentumista?

Kartta käteen ja suunta kohdilleen – mitä inklusiivisuus tarkoittaa monikielisellä työpaikalla?

Diversiteettiä, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta eli DEI:tä koskevan keskustelun melskeessä saattaa monella olla kartta väärin päin ensikättelyssä. Inklusiivisuus on kuitenkin hyvä tunnistaa omaksi ilmiökseen työpaikalla. Se tarkoittaa työyhteisön jäsenten arvostamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua henkilön ainutlaatuisista piirteistä huolimatta. Se ei tarkoita kaikkien sulautumista yhteen muottiin. 

Inklusiivisuus rakentuu yhteisön toiminnan kautta. Työpaikoilla sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on saada jokainen yhteisön jäsen vetämään yhtä köyttä parhaimmalla tavalla ja itsestään tinkimättä. Inklusiivisuuden tarkastelu asiantuntijatyössä on erityisen tärkeää, sillä suuri osa työstä perustuu vuorovaikutukseen ja aktiiviseen tiedon jakamiseen – tähän monikielinen ympäristö antaa lisämausteensa.

Inklusiivisuus rakentuu arjen vuorovaikutuksessa

Täydellistä inklusiivisuutta ei saavuteta nappia painamalla. Inklusiivisuus on jatkuva prosessi ja se heikentyy ja vahvistuu yhteisön toiminnan kautta. Tämän takia on tärkeää suhtautua inklusiivisuuteen jatkuvana rakentamisena, ei tietyn tilan tavoitteluna. Inklusiivisuuden kokemus on aina myös subjektiivista, jolloin ”täydellistä” inklusiivisuutta tuskin voidaan edes saavuttaa. 

Usein monikielisen työpaikan inklusiivisuuden haasteita ja kielimuureja koitetaan kaataa yhteisillä säännöillä, kuten kielilinjauksilla. Keskeisiä graduni löydöksiä kuitenkin oli, ettei inklusiivisuus rakennu vain luomalla linjauksia. Se rakentuu normaalissa arjessa: keskusteluissa työtehtävien lomassa ja kahvitauoilla sekä yleisissä puhetavoissa ja esitetyissä mielipiteissä.

Toisin sanoen inklusiivisuuden ongelmien takana on laajempia sosiaalisia seikkoja, joita yksittäiset säännöt eivät pysty kaatamaan. Nämä laajemmat sosiaaliset seikat pohjautuvat kieliin liittyviin ideologioihin. Nämä niin kutsutut kieli-ideologiat sisältävät käsityksiä esimerkiksi siitä, mitä kieliä tulee käyttää, kuka niitä osaa ja miten kieliä puhutaan oikein.

Työpaikalla tämä voi käytännössä näyttäytyä yhden kielen vahvana suosimisena tai liian korkean kielitaidon vaatimisena. Kun työntekijän kieliosaaminen ei vastaa yhteisössä omaksuttuja ideologioita, voi tämä jäädä keskustelujen ja päätöksenteon ulkopuolelle. Tällä tavoin ideologiat voivat heikentää työyhteisön inklusiivisuutta.

Toisaalta tietynlaiset ideologiat voivat esiintyessään myös vahvistaa inklusiivisuutta. Monikielisen viestinnän sokkelon selkeyttämiseksi on tärkeää tukea ideologioita, jotka vahvistavat yhdenvertaisuutta ja samalla tunnistaa sitä heikentäviä toimintatapoja ja ajatusmalleja.

Näin navigoit ja varot kompastuskiviä – vinkkilista monikieliselle työpaikalle

  1. Vaali empaattisuutta kielihaasteita kohdatessa

    Työpaikoilla tarvitaan ymmärtäväistä suhtautumista vaihtelevaan kielitaitoon sekä koko työyhteisön tukea kielihaasteiden selättämiseksi. Työpaikalla täytyy olla turvallista keskustella ulkopuolisuuden tunteista ja monikielisyyteen liittyvistä haasteista avoimesti.

  2. Varo rajaamasta työpaikan kieliä liikaa

    Työyhteisö koostuu monenlaisista ihmisistä, joilla on omat lähtökohtansa ja tarpeensa kielten käyttöön. Liian tiukasti rajatut käytänteet tai erottelu esimerkiksi ”kansainvälisiin” tai ”kotimaisiin” kieliin voi jakaa myös niiden puhujat kahteen ryhmään. Ihmisten ryhmäytyminen voi taas luoda vastakkainasettelua sekä ulkopuolisuuden tuntemuksia, mikä heikentää inklusiivisuutta. Kielikäytänteiden laatimisen periaatteena tulee olla yhteisöllisyyden lisääminen, ei esimerkiksi kansainvälistyminen tai taloudelliset tavoitteet.

  3. Älä oleta

    Monesti voi kuulla sanottavan esimerkiksi, että ”kaikkihan tässä ammatissa englantia osaavat”. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkansa. Tällainen puhe voi luoda työpaikalle epävirallisia kieliosaamisen standardeja sekä painetta niiden kohtaamiseen. Tämä voi johtaa epäonnistumisen pelossa kielten käytön välttelyyn, mikä voi puolestaan vähentää osallistumista ja siten heikentää inklusiivisuutta. Älä siis oleta muiden kielitaitoa. Työyhteisössä pitäisi pyrkiä kynnyksen madaltamiseen ja rohkaisuun. Tässä työyhteisön tuki ja tsemppaaminen kielten oppimisessa ovat keskeisessä asemassa.

  4. Kiinnitä huomiota kielivalintaan

    Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa kaikki ympärilläsi puhuvat vierasta kieltä? Kääntyvätkö työpaikan kahvipöytäkeskustelut yhteisen kielen sijaan omalle äidinkielelle? Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kielen valinnalla voidaan helposti jättää ihmisiä ulkopuolelle. Oli kyseessä sitten johdettu kokous tai vapaamuotoinen jutustelu, on tärkeää, että kaikkien osallisten kielitaito otetaan huomioon. Huomaavaista kielten käyttöä täytyy vahvistaa koko työyhteisön voimin.

  5. Ole selkeä ja kuuntele

    Monikielisyys vaatii välillä myös johtamista. Työpaikan monikielisyydestä tulee puhua avoimesti. Ole siis selkeä vaadittavasta kielitaidosta jo rekrytointivaiheessa. Perehdytä työntekijät kielikäytänteisiin ja kerro arvoista. Joskus on myös tarpeen rajata kielten käyttöä esimerkiksi kokoustilanteissa. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että tieto välittyy tasapuolisesti, ja kaikilla osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin kielitaidosta huolimatta. Työpaikalla pitää antaa myös mahdollisuuksia kielen oppimiseen, jos tehtävä sitä vaatii. Monikielisen työympäristön johtamisessa on tärkeää kuunnella työntekijöiden tarpeita ja toivomuksia.

Kirjoittaja

Valtteri Toikka on työelämän vuorovaikutukseen erikoistunut viestinnän asiantuntija. Hän on valmistunut viestinnän maisteriopinnoista Jyväskylän yliopistosta. Viestinnän ammatissa häntä kiinnostaa johtamisen ja organisaatioiden vastuullisuus, työpaikan sisäisen vuorovaikutuksen kehittäminen sekä strategian edistäminen viestinnällisin keinoin. Toikka on työskennellyt julkisella sektorilla tutkimusviestinnän parissa. Tällä hetkellä hän toimii viestinnän projektitehtävissä sosiaalialalla. Hänelle myönnettiin maisterintutkielmastansa ViestiStipendin kunniamaininta vuonna 2026.